Yllätyin, kun huomasin kuvagalleriassani, etten ole kohta vuoteen saanut juuri mitään uutta aikaiseksi Tuominotkossa, puhumattakaan Lundbystä. Veeran tallin blogissa sentään on jotain esiteltävää ollut, nekin lähes vuoden takaisia juttuja. Työelämä on ainakin minun kohdallani liian aikaavievää, omat harrastukset saa unohtaa. Samaa sanovat myös työkaverini. No, 12-tuntisen päivän jälkeen ei kyllä jaksakaan askarrella, vaikka ehtisikin. :/ Samaan aikaan on vielä ollut muuttokin, ja pikkuhuiljaa alkavat askartelutavarat taas löytyä tavaravuoren uumenista.

Suuria suunnitelmia minulla kuitenkin jälleen on: nyt olen aloittanut maalaispihapiirin rakentamisen. Suunnitteilla olisi navettaa, aittaa, ym. Ensin pitäisi tehdä talo. Tässä on sinne tuleva puuhella. Vanerista,  puulevyistä ja rautalangasta liimattu laatikko, joka on maalattu mustaksi ja lakattu. Linja-autoa sompaillessa on ollut aikaa suunnitella rakennelmia -jo hereillä pysymisen takia klo 4.30 pimeinä aamuina...

 

 

Maalaiskeittiöön on valmistunut kaappejakin. Ne ovat vuorossa seuraavina.

 

Kun tein tässä aikaisemmin ne maitotonkat lääkepurkeista, mainitsin että kansistakin teen jotakin. Tässä ne kannet ovat Aga-hellan levyn suojuksina. Hieman erikorkuisia näkyvät olevan. Pidän näistä helloista, ne sopivat maalaiskeittiöön niin hyvin. Tämä tulee seuraavaan nukketalooni.

Hella on tehty puusta ja maalattu akryyliväreillä. Pinta on lakattu lopuksi uretaanialkydilakalla. Levyn suojat ovat siis muovisia lääkepurkin kansia, niiden kahvat rautalankaa. Yksityiskohdissa on pahvia, helmiä, rautalankaa, korujen osia ja "ritilänä" alaosassa metallipaperia. Yksi ohje tällaisen tekoon on kirjassa Dolls` House Fireplaces and Stoves / Patricia King.

 

 

 

Samantien tein samanlaisen Agan myös 1:16-koossa Lundbyyn. Siitä jätin joitakin pienimpiä yksityiskohtia pois. Levyn suojukset ovat Lundby-Agassa kuitenkin samankokoiset.  Lundbyn keittiössä ei olekaan vielä muita kalusteita. Arvaan, että siitäkin tulee samanlainen ikuisuusprojekti kuin muistakin tekeleistäni. Olen onneksi saamassa kuukauden kuluessa oman askarteluhuoneen uudesta asunnostamme, ehkäpä projektini alkavat nyt edistyäkin.

 

 

 

 

Viikon syyslomalla olen viimeinkin saanut valmista aikaan täälläkin Tuominotkossa. Tein neljä uunia/hellaa, joista ensimmäinen on tämä pönttöuuni.

Uunin runko on pahviputkea (halk. 5,5 cm), johon liimasin kerroksia wc-paperirullan hylsyistä ja paksummasta pakkauspahvista. Malli pönttöuuniin oli Rakennusapteekin Käsikirjassa nro 2, sivu 248, siellä on myös tarkat mitat, joista voi pienentää uunin 1:12-kokoon kätevästi. Kotipaikallani on lisäksi tällainen punainen pönttöuuni 1:1.  "Renkaita" kylkeen tein paksusta narusta ja lopuksi maalasin uunin valkealla pohjamaalilla. Luukut on leikattu "metallipaperista" tai foliosta, mitä se nyt onkaan nimeltään. Nuo mustat tikut, pellinvarret, ovat maalattua puuta.

Tämä uuni tulee joko seuraavaan nukketalooni tai pienempään taloon, jota olen suunnitellut. Näin sellaisen ihanan pienen maalaistalon kerran joulukortin piirroksessa, ja heti aloin suunnitella millaiset huoneet semmoisessa talossa voisi olla. Talosta ei ole vielä tietoakaan, mutta uuni ja hella sinne on jo tehtynä. Talon lisäksi siihen suunnitelmaan sisältyy muutakin, mutta niistä lisää, jos edistystä tapahtuu.

 

 

Piirsin nuo aukot ilmanvaihtoventtiiliin tussilla, koska leikkaaminen olisi ollut turhan vaikeaa. Yritin sitä. :)

Uuninluukut on maalattu valkealla maalilla, sekä antiikkipronssimaalilla. Nupit ovat pieniä nauloja. Metallipaperiin pistelin toiselle puolelle kuvioita, jotka näkyvät nystyröinä.

 

 

Nuohousluukun renkaat on myös piirretty "nurjalle" puolelle. Kahvana on rautalankaa.

 

 

Minua odotti ihana yllätys erään pitkän työpäivän jälkeen. Postiluukusta oli tipahtanut iso kirjekuori, joka sisälsi nämä tavarat. Olin arvannut Mustikan blogin visassa kynttilöiden määrän oikein ja sain palkinnoksi uskomattoman hienosti ommellun neulatyynyn, askarteluhuopaa hevosiani varten ja vielä herkullista suklaata. Lämpimät kiitokset Sinulle, Mustikka! Kaikille näille on käyttöä -itse asiassa suklaakin on jo syöty... :)

Mitään uutta en ole vielä saanut valmiiksi tulevaa nukkekotiani varten. Sen sijaan olen hankkinut nukkikselle rakennustilat. Ostimme mieheni kanssa vastikään pienen maatilan kesänviettopaikaksi. Navettaan teen itselleni nikkarointitilat isommille tekeleilleni. Siellä nukkekodin osien sahauskin onnistuu kerrostalon parveketta paremmin. Päärakennus on ihana vanha rintamamiestalo, jota pääsen sisustamaan maalaisromanttiseen tyyliin. Pidämme mieheni kanssa Karhukiven tilan blogia osoitteessa www.karhukivi.vuodatus.net.

 

 

 

 

 

 

Pitkien työpäivien ja -viikkojen takia en ole ehtinyt tekemään uusia nukkekotiesineitä. Suunnitelmia on kyllä kehittynyt kymmeniä, mutta niiden on odotettava parempia ( ja vapaampia) aikoja. Kun sain viimein parin päivän vapaan, lähdimme mökille rakennuspuuhiin. Tuli vierailtua myös Sonkakosken Nukkepirtillä tällä reissulla. Kesäisin on aina käytävä ihastelemassa toinen toistaan upeampia nukkeja kauniissa asuissaan. Nähtävää on paljon, ja kaikki niin taitavaa käsityötä. Hieno paikka kesäisessä maalaismiljöössä.

En voinut olla mineilemättä mökilläkään, vaikka aikaa ei ollut paljon. Veneretkeltä mukaan lähti ulpukoita, joille tein tikuista jalat ja mustikanlehdistä korvat. Viimeksi olen näitä tehnyt pienenä tyttönä.

 

 

Yksi huonokuntoinen käpy löytyi, ja siitä tuli lehmä.

 

Harjoittelin luontokuvaustakin timotein ja mökkisaunan avulla.

 

Toivon, että työkiireet hieman hellittäisivät ja aikaa jäisi myös nukkekodeilleni. Kun on kaksi taloakin suunnitteilla...

Voitin Leilukan blogin arvonnassa nämä ihanat astiat! Kiitos Leilukka, nämä ovat todella kauniit ja tarpeelliset nukkekotiani varten. Näihin pitääkin valmistaa jotain herkkua tarjottavaksi! Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olen voittanut arpajaisissa. Olen tästä erittäin onnellinen.

 

 

Tässä on kevään aikana tehty apteekkarin lipasto. En aikonut aluksi tehdä edes aukeavia laatikoita, kun ne ovat työläitä tehtäviä. Kuitenkin tein kaikki 15 laatikkoa aukeaviksi. Sivut, pohja ja kansi ovat puusta sirkkelöityä levyä, laatikot on pätkitty Bilteman sytykkeistä ja jalat viilattu pyörörimasta. Vetimet ovat lääkepakkauksen "kuplia" (läpipainopakkaus), jotka on leikattu keskeltä kahtia, pohjamaalattu mustalla vedenkestävällä tussilla ja maalattu pienoismallimaalilla, sävy Antiikkipronssi. Lääkepakkauksesta oikeastaan tuon koko lipaston idean sainkin. Koska nuo vetimet oli niin yksinkertaiset valmistaa, aion käyttää niitä erivärisinä muihinkin kaappeihin tai lipastoihin. Kaikenlaiset pyöreät, sopivankokoiset "lääkekuplat" soveltuvat näihin vetimiin.

Lipasto on käsitelty pähkinänvärisellä Osmo-puuvahalla.

 

 

 

 

 

 

Tätä roombox-taulua olen väkertänyt talven ajan. Aloitin jo ennen joulua, kun kuulin ystäväni tulevasta perheenlisäyksestä. Tein ensin pelkän kehdon, mutta kun askartelukaupasta löytyi tuollainen kehys, niin keksin tehdä kehdon seuraksi muitakin juttuja. Tiesin, että tulokas on poika, joten värimaailma oli yksiselitteinen. Lahja on jo toimitettu saajalleen, niin voin esitellä sen täällä.

Nalle on tehty jostain nukkiskirjasta otetuilla kaavoilla huovasta, hylly ja kehto ovat puuta, kuten kellokin. Puuosat, kehys mukaanlukien, olen käsitellyt Osmo-puuvahojen sävyillä antiikkitammi ja pähkinä. Vauvan asu on ommeltu ja liimattu puuvillakankaista ja napit ovat Sinellistä. Viltti on pala flanellia, tuttipullo taas muoviputkea ja puuta. Tapettina puuvillakangas. Kellotaulu on maalattu akryylimaaleilla. Liinavaatteet on leikattu pehmeistä kankaista ja liimattu pinoiksi.

En ole ennen tehnyt mitään vauvoihin liittyvää, joten piti miettiä, mitä kaikkea vauvatavaraa sitä tarvitaankaan. Tässä on kai joitakin sellaisia aiheeseen liittyviä juttuja. :)

 

 

Koukku on Fimo-massaa, joka on maalattu kultaiseksi.

 

Apteekkarinlipaston olen myöskin saanut valmiiksi, siitä tulee kuvia myöhemmin kesällä.

 

Seuraavaan talooni olen suunnitellut eläintarvikekauppaa jo monta vuotta. Toistaiseksi olen saanut valmiiksi vasta kanikopin. Malli on lemmikkikirjassa olleesta kuvasta. Nämä kopit ovat käytössä etenkin Englannissa, jossa kaneja voi pitää ulkona ympäri vuoden.  Tuonne eivät pedot pääse kaneja kiusaamaan.

Valmistukseen olen käyttänyt neliörimaa, kahvitikkuja, puulevyä, sytyketikkuja, metalliverkkoa ja oven saranoiksi nauloja. Katto on irrotettava. Värinä on Osmo-puuvahan sävy pähkinä (jota käytän nyt sitten JOKA työssäni, se on niin kiva väri). Kani on esitelty aiemmin, ja toivon ehtiväni huovuttamaan lisääkin pupuja kauppaan.

Ovessa on pieni soikea puusalpa, jolla ovi pysyy kiinni.

 

 

 

 

Suunnilleen kuukausi sitten ostin Sinooperista Tilda-kankaita. Olin jo aikaisemmin talvella hankkinut Tildan kevät -kirjan, jonka eläinhahmot olivat hauskoja. Pari päivää meni näiden ompeluun, ohjeet ovat tosi helpot, ja välillä oli mukavaa tehdä jotain yksinkertaista. Tilda-kankaita aion käyttää myöskin nukkekotitarkoituksiin myöhemmin.

Tässä pari pupua. Ovat 1:1-kokoa, ei minejä. :)

 

Ruskea luppakorva.

Ja valkoinen jänis.

 

Tämä lammas on kivan pehmeä. En ole vielä tehnyt sille sydänkoristetta, saa nähdä tarvitseeko se sitä.

Kaikki kolme eläintä ovat makkarin koristeena Osmo-vahalla käsitellyn mäntyhyllyn päällä.

Nukkekotiinkin olen pari juttua saanut valmiiksi, niissä on mennyt vähäinen vapaa-aikani. Onneksi parin viikon kuluttua alkaa kesäloma.

 

 

Tarvitsin vanhojen lääkepurkkien korkkeja erääseen rakennelmaani (jota en ole vielä tehnyt), ja samalla huomasin miten käteviä maitotonkkia itse purkeista saisi.

Otin kaksi erikokoista purkkia, sahasin suuaukosta osan pois, liimasin pahvia alareunaan ja sähköjohtoa yläreunaksi, sekä alumiinilankaa kahvoiksi. Kannen tein puusta ja kahvan siihen folionpalasta. Riimu on korun ketjua. Lopuksi maalasin tonkat ensin spray-pohjamaalilla, sitten emalimaalilla (pienoismallimaali). Rosoinen pinta tuli tonkkaan kuin itsestään, kun olin hionut siitä etiketin pois.

 

 

Kotonani on noita tonkkia useampia, samoin lypsyjakkaroita. Tein sellaisenkin, kun tälle maalaislinjalle lähdin. Tästä aiheesta minulla on iso projekti suunnitteilla muutenkin. Minkä sille maalaisuudelleen voi...

Jakkara on yksinkertainen: puulevystä sahattu istuin, johon on pylväsporalla tehty vinot reiät jaloille (grillitikkua) ja kahvan virkaa toimittava soikea reikä keskellä. Pinta on käsitelty petsilakalla.

Se lehmä tästä vielä puuttuu...

 

Sohva on sitten myyty ja lähtenyt uudelle omistajalleen.

 

Rakas ajanvietteeni (=työni) on innoittanut minut tekemään pienoismallin linja-autonkuljettajan työvälineestä eli rahastuslaukusta, ammattikielellä "repusta". Nämä vanhanmalliset reput ovat minusta jotenkin niin arvokkaita ja hienon näköisiä, että kokeilin valmistaa pari kappaletta mustasta nahkasta. Nahkaosat on liimattu yhteen, pysyvät yhtä hyvin kuin ompelemalla. Harmaa "metalliosa" on puuta, maalattu metallimaalilla. Lenkit ovat rautalankaa ja avausnuppi pieni naula. Metallilevy on paksua foliontapaista. Kaikkea sitä saa päähänsä, kun päivittäin näiden kanssa työskentelee...

 

 

Nyt, kun olen ollut pari päivää vapaalla, sain valmiiksi tällaisen valkoisen sohvan. Laitoin sen Huuto.netiin myytäväksi. (Myyty)

Sohva on tehty niiden jo aikaisemmin julkaisemieni ohjeiden mukaan. Runko on vaneria, pehmusteet vanua ja päällinen valkoista puuvillakangasta. Tereinä valkeaa virkkauslankaa. Jalat ovat pähkinänväriseksi vahattua puuta. Valitsin sohvan väriksi valkean, koska se sopii useimpiin nukkekotityyleihin.  Tämä on harvinainen tilaisuus hankkia tällainen sohva, näitä tuskin tulee myytäväksi enempää kiireen vuoksi. Tämänkin valmistukseen kului noin kaksi päivää.

 

 

Alla olevissa kuvissa lattiana on kuuluisia Bilteman sytykkeitä, joita sain jahdata ympäri Suomen. Vasta kolmannesta Biltemasta (Espoo) niitä löytyi, ja ostinkin sitten neljä säkkiä. Myyjien mukaan yksi sadan säkin erä on vielä tulossa liikkeisiin, mutta sen jälkeen näitä ei olekaan tiedossa pitkään aikaan. Aika tuuria oli, että ehdin omani ostaa. Nämä ovat kyllä tosi tarpeellisia minun tarkoituksiini.

 

 

 

Ai niin, ja tämän punaisen sohvan tein itselleni huvin vuoksi, koska halusin kokeilla tuota kangasta. Vähän räikeä siitä tuli, mutta kai se jostain paikan löytää.

 

 

Tässä on talven aikana valmistunut ruokailuryhmä. Malli on varmasti monelle tuttu huonekaluliikkeiden mainoksista.  Tuollaiset verkkoselkäiset tuolit vaan näyttivät mielenkiintoisilta, ja kokeilin tehdä niitä nukkekotiin. Olen käyttänyt niiden tekoon neliörimaa, askartelutikkua, puulevyä, jäätelötikkua, ym. Verkko on metalliverkkoa ja "nurkkaraudat" metallilevyä. Pinta on käsitelty kastanjanruskealla petsilakalla.

 

 

 

Neljän tuolin osia joutui tekemään AIKA monta, eikä yksikään tuoli ole täsmälleen samanlainen, mutta lakalla saa ne näyttämään suhteellisen yhtenäisiltä.

 

Pöydän teko oli viivästyä, kun en olisi viitsinyt sitä väkertää. Hyvin yksinkertainen tämä oli silti valmistaa. Jalkojen muodon olen jälleen viilalla kaivertanut. Halusin himmeästi kiiltävän pinnan, ja sen sain hiomalla pöydän pintaa hiekkapaperilla. Petsilakkaus viimeisteli lopputuloksen. Tämä ryhmä tulee seuraavaan mahdolliseen talooni, nyt olen kuvannut sen Tuominotkon alakerrassa.

 

Muutama kuva eri kulmista.

 

 

 

Eräänä päivänä keräsin kaikki uutta taloa varten tekemäni huonekalut ja esineet yhteen kuvaan keittiön pöydälle. Onhan noita jo kertynyt, mutta vielä puuttuu monta juttua. Sain juuri valmiiksi pari nukkekotiin liittymätöntä miniesinettä, kuviakin yritän saada aikaiseksi laittaa tänne.

 

 

 

 

 

Laura Ashleyn kuvastosta pisti silmääni tämän tyylinen keittiön pöytä. Minusta se sopii nukkekotiin. Toisaalta ottaisin tuollaisen omaankin keittiöön, jos voisin sisustaa vapaasti.

Pöytä on tehty neliörimasta viilalla "sorvaamalla" (jalat), ja jäätelötikusta sekä puulevystä liimaamalla. Pöydän kannen käsittelin Osmo-antiikkitammivahalla ja jalat maalasin akryylimaalilla. Laatikko ei ole aukeavaa mallia. Kunhan keväämmällä ehdin, haluaisin tehdä pari tyyliin sopivaa tuoliakin. En aina jaksa uskoa, että seuraava taloni koskaan valmistuu, mutta onpahan tämäkin taas yksi askel eteenpäin.

 

 

 

 

 

 

Tämmöisen astiakaapin olen tehnyt jokin aika sitten, esittely on vain jäänyt. Ei ole oikein enää aikaa näiden blogien päivitykseen.

Kaappi on haapaa, käsitelty Osmo-antiikkitammivahalla. Ylimmän hyllyn reunus on cocktailtikkujen päistä ja askartelutikusta tehty. Pienet laatikot ovat aukeavat, muttei niihin mitään mahdu laittamaan. Viisaampaa olisi liimata ne kiinni, etteivät putoa ja häviä. Puunupit olen viilannut itse bambutikusta. Rekvisiittana ostamaani teekalustoa.

Lisäksi valmiina on ruokailuryhmä tulevaisuuden nukketalooni. Mieheni aikoo rakentaa pienoisjunaradan, ja meillä onkin laatikkokaupalla maisemointiaineita. Minullakin on pari ideaa niiden soveltamisesta nukkekoteihin... Niistä myöhemmin (luultavasti) lisää.

 

 

 

 

 

Tein toisenkin sängyn tulevaan nukketalooni, koska olen suunnitellut sinne kahta asuntoa. Pidän maalien sekoittelusta, ja sain aikaan tämän kermanvaalean sävyn akryylimaaleista. Siitä tulee teema yhdelle asunnolle.

Itse sänky on tehty grilli- ja bambutikuista ja -laudoista. Ruusunupit ovat Tiimarin muovihelmiä. Matalampi sängyn pääty on tehty yhdistämällä bambutikun pätkiä rautalangalla nuppeihin, mutta sitten keksin helpomman konstin. Porasin pylväsporalla muovihelmiin reiät ja pujotin bambutikun kokonaisena siitä läpi. Näin päädystä tuli kestävämpi ja suorempi. Tarkoituksena oli jäljitellä metallisen sängyn runkoa. Malli jälleen Laura Ashleyltä. Sängyn jalkojen alimmat osat on sahattu valmiista sorvauksesta.

 

 

Sängynpeitto on ommeltu erilaisista kankaista. Kukkakuviot on leikattu toisesta kankaasta ja ommeltu vaalealle kankaalle. Saumat menee miten sattuu, kun piti saada tämä joutuin valmiiksi. Reunasta tulee paksu normaalilla tilkkutyötekniikalla, pitäisi keksiä jokin korvaava menetelmä. Peitto on tikattu koneella.

 

Lähikuvia päädyistä.

 

 

 

 

Aikaisemmin esiteltyjen valkoisten huonekalujen joukkoon kuuluu vielä tämä puusänky ja vuodevaatelaatikko. Molemmat on tehty neliörimasta ja jäätelötikusta ja maalattu kalustemaalilla.  Sängyn esikuva on peräisin Laura Ashleyn kuvastosta, mutta samantyylisiä sänkyjä on varmasti muillakin valmistajilla. Kuvauspaikkaa on vaikea löytää hämäränä talviaikana, ja nämäkin kuvat on otettu Tuominotkossa ja keittiön pöydällä.



Vuodevaatelaatikon kansi on aukeava, mutta eipä sinne juuri mitään mahdu. ;)



Tyynyt on lainattu Tuominotkosta, täkki on ommeltu kankaasta ja täytetty kevyesti vanulla. Sängyssä on myös Marian blogista aikoinaan löytyneellä ohjeella tehty patja. Se on todella kätevä tapa patjan valmistukseen.  Tein patjan ensin, että sängystä varmasti tulisi sille sopiva. Kuvaa ei valitettavasti ole patjasta.
Nämäkin tulevat sen seuraavan talon yhteen huoneistoon.

Monenvärisiä huovutusvilloja yhdistämällä huovutin vielä yhden eläimen. Tämä on ehkä rodultaan shetlanninlammaskoira. Sellaiset ovat suloisia hauvoja. Koiran panta on keinonahkaa, kieli kangasta ja silmät helmiä. Korkeus etutassusta korvan kärkeen on 5 cm. Tekisin näitä (tulevaisuuden) eläinkauppaani enemmänkin, kun olisi aikaa.
Tassuja on vaikea saada samanmittaisiksi, että koira pysyisi pystyssä. Yhtä tassua ainakin joutuu venyttämään jokaisen eläimen kohdalla. Kolmannessa kuvassa takajalka onkin ilmassa.









Tämäkin koira on hypännyt valkealle sohvalle. Tuominotkon sisustus on todella sekava, kun olen vain varastoinut kaikki tekemäni huonekalut sinne. Tästäkin huoneesta löytyy milloin mitäkin kalusteita ja sähköjohtojakin roikkuu ikkunan takana. Silti minulla on jo 4 uutta pienoistaloideaa suunnitteilla, vaikkei entisetkään ole valmiita. Siinä riittää puuhaa kokopäivätyön lisäksi. :) ( Vain suunnitteluun on oikeasti aikaa.)

Näitä huopaeläimiä riittää. Tämä koira on rodultaan luultavasti bordercollie.  Koiran sisällä on rautalankakehikko, joten sen jalat pystyy taivuttamaan. Silminä on halkaistut muovihelmet ja kieli on vaaleanpunaista puuvillakangasta liimattuna villaan kiinni. Valmiit tekosilmät ovat hieman isoja näin pienille eläimille, mutta helmistä löytyy sopivia kokoja. Koiran panta on nahkaa.










Jalat taipuu sohvalla löhöilyynkin.


Minulla on tällaiset 1:1-koossa, ja keksin tehdä samanlaiset tulevaan nukketaloonikin, jonnekin kylpyhuoneen seinälle.
Saippuatelineet on taivuteltu rautalangasta ja kultapaperista ja maalattu akryylimaaleilla. Kuvat ovat printtejä.
Kiireen vuoksi en ole ehtinyt näitä blogeja päivittämään, mutta joulua varten sain kuitenkin erään työn aikaiseksi. Vielä kun onnistuisin sen kuvaamaan...

Neulahuovuttaminen on mielenkiintoista, ja muutama eläin on jo valmistunutkin. Niistä esittelen tässä kanin. Kanilla ei ole runkoa, vaan se on tehty villapalloja huovuttamalla ja yhteen liittämällä. Silminä on halkaistut mustat muovihelmet.






Omasta kokemuksesta tiedän, että kanit viihtyvät sohvalla...ja sen jälkeen pitää siivota jäljet.



Uutta taloani varten valmistin kaksi seinälle sijoitettavaa kahvimyllyä. Näin kuvan samantyylisestä kahvimyllystä lehdessä ja kokeilin sen tekoa. Mylly on tehty itsekovettuvasta massasta, maalattu akryylimaaleilla ja kultamaalilla, sekä lakattu kirkkaalla kynsilakalla. Veivi on rautalankaa, jonka päässä on pieni helmi. Veivi on naulalla kiinni myllyssä. Tausta on tammipetsillä käsiteltyä jäätelötikkua.
Lisää huonekalujakin  on uuteen taloon valmistunut, m. pari sänkyä, ja Veeran talliin valmistuu kaksi uutta hevosta. Kuvia luvassa myöhemmin.