Olen ollut taas kiireinen ja laiska askartelija. Mitään uutta en ole jaksanut tehdä uusimman taloni eteen. Väliseinät ovat kiinnittämättä, joten en pysty sitä vielä sisustamaan. Aikaa on kuitenkin riittänyt nukkekotitavaroiden tilaukseen netistä. Kaksi isoa pakettia on jo tullut Dolls House Emporiumilta. Alunperin piti ostaa vain muutama tapetti ja listoja huoneisiin, mutta ne pienet esineet ovat niiiin söpöjä! Niitä on nyt tuossa osa esillä. Huonekalut ovat itse tekemiäni. Laitoin nämä kirjahyllyyn etteivät pölyynny ja voin katsella niitä sohvalla lojuessani. Tavaroista osa on ostettu muualta, valkea kameli ja "taikalamppu" pöydällä ovat avaimenperiä Dubain-matkalta.

Tässä on 23 arkkia tapetteja, noista varmaan valikoituu sopivat jokaiseen huoneeseen. Nämä ovat tosi reilun kokoisia, 43X60 cm. Päällä on läjä jalka- ja kattolistoja sekä muuta puutavaraa.

Kaikki pikkutavarat eivät päässeet kuviin, mutta tässä nukkekodin nukkekoti. Valmis talo varmasti olisi nopeampi sisustaa, sen huomaan nyt kun kaksi taloa on rakenteilla. Onneksi ne eivät karkaa minnekään vaikka en ihan joka vuosi ehdi niitä jatkamaan.

Uuden vuoden kunniaksi päätin kokeilla Angie Scarrin Making miniature food -kirjan ohjeita. Yhdistelin näihin Fimo- ja Cernit-massoja, eikä väreistä tullut aivan tasaisia. Nämä ovat ensimmäinen yritykseni tässä lajissa, ja nyt tiedän mikä meni vikaan. Ensi kerralla sekoitan värit huolellisemmin. Hauskinta oli tehdä pieniä siemeniä omenoihin. Kaalikerä on massan tähteistä tehty, samoin Brie-juusto. Omenoita, porkkanoita ja banaaneja on vähän viimeistelty akryylimaaleilla. Puulaatikko on tehty jo aikaisemmin puutikkujen pätkistä. Aikaa näiden värkkäämiseen kului monta tuntia, eli ei aivan jokapäiväistä puuhaa ole minulle tämä massailu. Innostuin kyllä, ja aion kokeilla joskus muitakin kirjan ohjeita.

Aika mitättömän kokoisia ovat.

No tässä viimeinkin se uusi nukke-kerrostalo, mistä olen joskus maininnut. Kovin alkutekijöissään vielä on tämä talo ja monta osaa puuttuu. Oikeaan reunaan tulee jonkinlainen porraskäytävä. Taloon tulee myös ullakko, joka ei oikein näy näissä kuvissa. Sinne sijoittuu varmaankin saunatilat ja pesutupa, tai varastotilat. Asuntoja on kolme, alunperin piti olla kaksi, mutta mittavirheen takia talosta tuli liian korkea. Alin kerros on liiketilaa, ja sinne on tulossa kaksi kauppaa; sisustusliike sekä eläin- ja ratsastustarvikepuoti. Tuossa ylimmän kerroksen asunnossa näkyy oikealla wc:n seinä. Joka asuntoon tulee tietysti samanlainen ja keittiö jää sen taakse, kuten keittokomeroksi. En tiedä onko hyvä ratkaisu, sen näkee vasta valmiina. Tämän olisi tarkoitus olla vanha kivitalo, jossa huonekorkeus on tavallista suurempi. Hidasta tämänkin rakentaminen tulee olemaan, mutta huonekalut ovat onneksi jo suurimmaksi osaksi tehtynä, vain keittiön kaapistot pitää rakentaa, ja ikkunat sekä ovet. Sähkötkin olisi kiva tänne laittaa. 

Tässä oikeanpuoleinen liiketila. Näyteikkuna on aika matalalla, laitoin oven kanssa samalle tasolle. Talon julkisivun puolelle tulee myös pätkä jalkakäytävää ja sisäänkäynnit sekä kauppoihin ja porraskäytävään. Toinenkin talo on rakenteilla, sellainen maalaismökki, mutta siitä kuvia myöhemmin.

Tuon edellisen tilkkupeiton kanssa livahti kuvaan ennenaikaisesti myös tämäkin sohva, jonka tein peiton kaveriksi. Malli on sisustuslehden kuvasta mukailtu ja hieman lisäilin omia "mausteita" mukaan. Maalin pitäisi olla valkoinen, vaikka näyttää kellertävältä. Laitan tämän tulevan maalaistaloni kammariin sitten aikanaan, olen vielä positiivisella mielellä, että sellainen joskus valmistuu. ;)

Kuvissa näkyy myös kotipaikalta tuomani 1:1- puusohva ja pirtin pöytä, jossa on upea pinta. Noin hienoja vanhoja huonekaluja oli käyttämättä, aitan perällä piilossa. Olen onnistunut pelastamaan muitakin vanhan ajan aarteita kotiini, ja niiden innoittamana sisustan nukkekotejanikin. Pyyheliinapeiton ompelin itse, kun ei mieleistä mistään löytynyt. Sellainen pitäisi tehdä myös mininä. Olen nähnyt muiden mineilijöiden kauniita peittoja ja aina niitä ihaillut. Harmittaa, etten enää ole ehtinyt muiden blogeja katsella, niistä kun aina saa ideoita ja intoa omaan harrastukseen.

Kesälomaretkellä Helsingissä ja Billnäsin ruukilla kädentaitomessuilla käydessäni löytyi pino kauniita kankaita. Olivat mielestäni juuri sopivan pienikuvioisia nukkekotia varten. Varmasti noista saisi kivoja 1:1- tilkkutyynynpäällisiäkin.

Kankaat näyttivät sopivan aika hyvin yhteen, ja teinkin niistä tämän 13X13cm minitilkkupeiton.  Muhkurainen ja jäykkähän siitä tuli, ja se sijoittunee joskus tulevaisuudessa valmistuvaan minimaalaistalooni sängynpeitoksi. Talon ensimmäinen versio on jo olemassa, mutta ei kelpaa vielä minulle. Aion tehdä varsinaisen talon vanerista (olen suunnitellut sitä jo 2 vuotta). Vapaa-aikaa ei vaan tällä hetkellä ole työpaikan tilanteen takia, vaikka vapaapäiviä olisi pitämättä monen viikon edestä :(. Ei ole muutenkaan ollut intoa askarteluun viime vuosina, toivon kuitenkin että saisin suunnitelmani toteutettua jollakin tavalla. Kyllä siitä saisi hieman iloa ja onnistumisen tunteen, kun on saanut jotain aikaan. Pelkästä työnteosta sitä ei saa, samaa työtä päivästä toiseen. Mutta sellaista se elämä enimmäkseen on, työtä ja kiirettä.

Näitä klaffipöytiä näkee melkein kaikissa maalaistyylisissä sisustuskuvissa. Haluaisin tämmöisen itselleni ihan 1:1-koossa, vaan en ole vielä mistään löytänyt.

Ajattelin tehdä yhden sisustuskauppaan, koska se näytti kovin helpolta ja yksinkertaiselta. Käsitys muuttui nopeasti, kun tuli aika kiinnittää pöydän kannen osat saranoilla toisiinsa. Naulat olivat liian pitkiä ja jäivät törröttämään kannesta, vaikka katkoin niitä pihdeillä. Viilaaminen tuntui toivottomalta ja saranat irtoilivat jatkuvasti liimasta huolimatta. Kärsivällisyyteni loppui viimein eräänä sunnuntai-iltapäivänä ja heitin koko kannen roskiin. Onneksi meillä asuva mieshenkilö pelasti sen ja viilasi naulanpäät tasaisiksi :D. Suostuin sitten jatkamaan siitä ja tein pöydän valmiiksi. Niinpä en voi sanoa sen olevan täysin omatekemäni. Kannen alaosa on petsattu pähkinänväriseksi ja muut osat maalattu kalustemaalilla. Taittuvat jalat on kiinnitetty pienillä nauloilla. Ohessa muutama kuva hökötyksestä. ;)

 Aika hiljaista on ollut täällä Tuominotkossa. Huomasin juuri, etten ole tehnyt yhtään huonekalua yli vuoteen. Nyt oli jo aikakin ottaa saha esille. En edes muistanut enää miten hauskaa se on. Tätäkin kaappia rakensin klo 02:een asti eräänä sunnuntainvastaisena yönä. No, sitä edelsi viikon talviloma, eli tarvitsin ensin viikon verran lepoa töiden jälkeen että jaksoin tällaisen projektin aloittaa.

 Kuten olen joskus maininnut, suunnittelen seuraavaan talooni sisustuskauppaa. Näin tämmöisen kaapin Maalaisunelma-lehden sivuilla mainoksessa. Olen askarrellut tämän puulevystä, ohuesta vanerista je erilaisista tikuista ja listoista. Yläreunan koristelista on HobbyPointista Helsingistä. Laatikot eivät ole aukeavia, aikani ei riittänyt niiden väkertämiseen. Ja muutenkin ne ovat hankalia, koska tuppaavat tippumaan siirreltäessä. Laiskan selityksiä ;D. Laatikoiden vetimet olen taas tehnyt lääketablettiliuskan "kuplista" leikkaamalla ja maalamalla antiikkipronssimaalilla. Kaappi on 18cm korkea ja 16cm leveä.

Maljakko ja kannu on ostettu aikaisemmin. Oikean nukketalon puuttuessa väsäsin kiireessä pahvista tällaisen studion. Seinässä on tapettia ( joka kupruilee pahvin pinnassa) ja lattiana Bilteman sytykkeitä käsiteltynä kuultomaalilla ( Ikean Behandla).

Hieman tyhjältä tässä putiikissa vielä näyttää.

Ompelin kasan pieniä tyynyjä, joita koristelen kirjaimilla ym. Tässä yksi esimerkki. Valkoinen sohva on 3 vuotta sitten tehty, samoin tuo pieni pöytä sekä kuvan nurkassa pilkottava apteekkarin lipasto.

Myös tämä naulakko on aiemmin tehty. Kivan helppo kiinnittää nauloilla pahviin. :)

Tässä kaappi ennen maalausta. Maalasin kirjavan kokonaisuuden kiiltävällä kalustemaalilla pariin kertaan.

Kesälomareissulla Helsingistä lähti mukaan ihania country-sisustuskirjoja sekä ranskankielinen nukkekotikirja Maison Miniature, jossa on ranskalaista maalaisromantiikkaa nukkekotikoossa. Juuri sellaista olen etsinyt, ja siitä intoutuneena tein nämä "pöntöt" kartongista sekä rautalangasta. Osa rautalangasta jäi yli Karhukiven kesätilamme sähköremontista. Kaikki käyttökelpoinen pitää kerätä heti talteen. :) Sanko on maalattu akryylimaaleilla, samoin kannun ruoste on maalia ja kukkakuvio leikattu nukekotitapetista.

Tähän koriin kuuluisi laittaa kananmunia.

Sangon kahvaosa on puutikusta viilalla muotoiltu.

Kannuja teen varmaan vielä lisääkin, kun viimein sain tehtyä niihin kaavat.

Kesäloman vietto alkoi näyttelyn merkeissä Sonkajärven Eukonkantotapahtumassa. Sain aivan viime hetkillä tiedon käsintehtyjen lelujen näyttelystä, jonne myös minun tekeleeni olivat tervetulleita.  Niinpä pakkasin Notkon ja pari muuta työtäni Volkkariin ja suuntasimme Sonkajärvelle. Tämä oli ihka ensimmäinen kerta, kun minitöitäni on ollut esillä näyttelyssä.

Ensin piti hankkia tuollaiset pleksit töiden suojaksi. Vähän ne kyllä haittaavat valokuvissa heijastuksineen.

Mukana olivat myös pienenä tyttönä tekemäni musta shetlanninponi ja kaksi keppihevosta. Pöydän alla oleva keinuhevonen on isäni tekemä yli 20 vuotta sitten, kuten Tuominotkon talokin. Sain paljon kannustavaa palautetta töistäni ja pyynnön järjestää kokonainen näyttely kaikista tekeleistäni piirroksista puuhevosiin. Ehkäpä sellainen toteutuukin tulevaisuudessa.

Oli oikein mukava kokemus olla mukana kotikuntani kesätapahtumassa, ja saivat siinä sivussa hyvät naurut ohikulkijatkin, kun hevosta kannettiin näytille. ;)  Muut harrastivat eukonkantoa, mutta meillä oli lajina hevosenkanto.

Tuommoista "lehmäkangasta" lähti mukaan Eurokankaasta joku viikko sitten. Päällystin sillä ensin satulatuolin, ja lopuista kankaanpaloista ompelin lehmän 1:12-kokoisena. Aika hankalaa oli tuon karvakankaan ompelu ja kaavojen suunnittelu vaati myös yhden päivän työn.  Samalla kaavalla teen ehkä lisääkin lehmiä myöhemmin jos ennätän, mutta huovasta. Sarvet ja silmät ovat fimoa ja utareet huopaa.  Oli mielenkiintoista suunnitella ja valmistaa joku muukin eläin hevosten sijaan. Lehmät ovat minulle tuttuja jo 20 vuoden ajalta, kun niitä kotona piti hoitaa. Ennen en kyllä ole tullut edes ajatelleeksi sellaisen tekoa. Liekö kenelläkään muulla nukkislehmää??

Maitotonkat, lypsyjakkara ja säkit ovat aiempaa tuotantoa, maitoastia on valmiina ostettu. Nyt puuttuu vielä se navetta...

Sain muutama viikko, vai peräti kuukausi sitten, Tippaliisalta kahden nallen kaavat. Tuhannet kiitokset !

Kokeilin lomaviikolla "äitinallen" kaavaa ja tällainen turriainen on lopputuloksena. Karvakangasta piti hakea Helsingistä asti, kun ruskeat karvakankaat eivät ole kangaskaupoissa kovin suosittuja värejä. Kaikkia muita värejä kyllä löytyi, kuten myrkynvihreää karvakangasta?? Tekosilmät on ostettu Hobby Pointista.

En ole ihan varma, kokosinko nallukan täysin oikein, mutta sain jalat liikkuviksi parilla pistolla ompelemalla. Tämän valmistus oli kuitenkin monta kertaa nopeampaa ja helpompaa kuin omien huopahevosteni teko. Nyt ymmärrän miksen saa mitään uutta valmiiksi. Teen askartelusta niin vaikeaa ja vaativaa ja pyrin aina entistä parempaan lopputulokseen, etten enää viitsi edes aloittaa, kun viikkokaan ei riittäisi saamaan mitään valmiiksi. Suunnittelu ja laskelmien teko vie minulta vähintään yhden päivän. Ei tämän nukkistelun ehkä tarvitsisi olla näin rasittavaa ja tarkkaa. :)  Vapaapäivinä minun on monesti helpompi valita asunnon siivoaminen askartelun sijaan, koska se on yksinkertaisempaa.

Olen rakentamassa minimaalaistaloa. Sitä silmällä pitäen tein nämä kaapit viime syksynä. Näille on olemassa aidot 1:1-esikuvat toisella mökillämme, mutta ne ovat kirkkaanpunaiset. Minulla ei tuolloin ollut punaista maalia, niinpä tein oman sävyn akryylimaaleista ja näistä tuli tämmöiset vaaleanvihreät. Materiaalina ohut vaneri ja kotona sirkkelöity puulevy (haapaa). Ovien reunukset ovat kahvitikkua ja nupit viilattu pyörörimasta.

Osa ovista on aukeavia. Myrskylyhty on aikaisempaa tuotantoa ja maito-, kahvi- ja keksipaketit itse skannattuja ja printattuja. Vanhat kahvipurkit olen tehnyt Marian printeistä. Tein niihin kovasta pahvista ensin "rungot", joihin liimasin paperin. Tuollaisia purkkeja oli minullakin lapsena leikeissä, ja annoin niiden ruostua pilalle. Maalaistalon keittiöstä näille löytyy varmasti paikkansa.

Tässä halkokaapissa avautuu ovet, mutta niiden välille olisi pitänyt laittaa rima. Enää ei jouda niin tarkasti kaikkea miettimään, on vaan jotenkin koitettava tehdä valmista. : /

Maalaissisustaminen on muutenkin rakas harrastukseni, ja Maalaisunelma-lehti suuri inspiraationi. Ensi kesänä pääsen sitten sisustamaan Karhukiven-tilaani oikein urakalla. Ehkä intoni siitä hieman tasaantuu...

Yllätyin, kun huomasin kuvagalleriassani, etten ole kohta vuoteen saanut juuri mitään uutta aikaiseksi Tuominotkossa, puhumattakaan Lundbystä. Veeran tallin blogissa sentään on jotain esiteltävää ollut, nekin lähes vuoden takaisia juttuja. Työelämä on ainakin minun kohdallani liian aikaavievää, omat harrastukset saa unohtaa. Samaa sanovat myös työkaverini. No, 12-tuntisen päivän jälkeen ei kyllä jaksakaan askarrella, vaikka ehtisikin. :/ Samaan aikaan on vielä ollut muuttokin, ja pikkuhuiljaa alkavat askartelutavarat taas löytyä tavaravuoren uumenista.

Suuria suunnitelmia minulla kuitenkin jälleen on: nyt olen aloittanut maalaispihapiirin rakentamisen. Suunnitteilla olisi navettaa, aittaa, ym. Ensin pitäisi tehdä talo. Tässä on sinne tuleva puuhella. Vanerista,  puulevyistä ja rautalangasta liimattu laatikko, joka on maalattu mustaksi ja lakattu. Linja-autoa sompaillessa on ollut aikaa suunnitella rakennelmia -jo hereillä pysymisen takia klo 4.30 pimeinä aamuina...

Maalaiskeittiöön on valmistunut kaappejakin. Ne ovat vuorossa seuraavina.

Kun tein tässä aikaisemmin ne maitotonkat lääkepurkeista, mainitsin että kansistakin teen jotakin. Tässä ne kannet ovat Aga-hellan levyn suojuksina. Hieman erikorkuisia näkyvät olevan. Pidän näistä helloista, ne sopivat maalaiskeittiöön niin hyvin. Tämä tulee seuraavaan nukketalooni.

Hella on tehty puusta ja maalattu akryyliväreillä. Pinta on lakattu lopuksi uretaanialkydilakalla. Levyn suojat ovat siis muovisia lääkepurkin kansia, niiden kahvat rautalankaa. Yksityiskohdissa on pahvia, helmiä, rautalankaa, korujen osia ja "ritilänä" alaosassa metallipaperia. Yksi ohje tällaisen tekoon on kirjassa Dolls` House Fireplaces and Stoves / Patricia King.

Samantien tein samanlaisen Agan myös 1:16-koossa Lundbyyn. Siitä jätin joitakin pienimpiä yksityiskohtia pois. Levyn suojukset ovat Lundby-Agassa kuitenkin samankokoiset.  Lundbyn keittiössä ei olekaan vielä muita kalusteita. Arvaan, että siitäkin tulee samanlainen ikuisuusprojekti kuin muistakin tekeleistäni. Olen onneksi saamassa kuukauden kuluessa oman askarteluhuoneen uudesta asunnostamme, ehkäpä projektini alkavat nyt edistyäkin.

Viikon syyslomalla olen viimeinkin saanut valmista aikaan täälläkin Tuominotkossa. Tein neljä uunia/hellaa, joista ensimmäinen on tämä pönttöuuni.

Uunin runko on pahviputkea (halk. 5,5 cm), johon liimasin kerroksia wc-paperirullan hylsyistä ja paksummasta pakkauspahvista. Malli pönttöuuniin oli Rakennusapteekin Käsikirjassa nro 2, sivu 248, siellä on myös tarkat mitat, joista voi pienentää uunin 1:12-kokoon kätevästi. Kotipaikallani on lisäksi tällainen punainen pönttöuuni 1:1.  "Renkaita" kylkeen tein paksusta narusta ja lopuksi maalasin uunin valkealla pohjamaalilla. Luukut on leikattu "metallipaperista" tai foliosta, mitä se nyt onkaan nimeltään. Nuo mustat tikut, pellinvarret, ovat maalattua puuta.

Tämä uuni tulee joko seuraavaan nukketalooni tai pienempään taloon, jota olen suunnitellut. Näin sellaisen ihanan pienen maalaistalon kerran joulukortin piirroksessa, ja heti aloin suunnitella millaiset huoneet semmoisessa talossa voisi olla. Talosta ei ole vielä tietoakaan, mutta uuni ja hella sinne on jo tehtynä. Talon lisäksi siihen suunnitelmaan sisältyy muutakin, mutta niistä lisää, jos edistystä tapahtuu.

Piirsin nuo aukot ilmanvaihtoventtiiliin tussilla, koska leikkaaminen olisi ollut turhan vaikeaa. Yritin sitä. :)

Uuninluukut on maalattu valkealla maalilla, sekä antiikkipronssimaalilla. Nupit ovat pieniä nauloja. Metallipaperiin pistelin toiselle puolelle kuvioita, jotka näkyvät nystyröinä.

Nuohousluukun renkaat on myös piirretty "nurjalle" puolelle. Kahvana on rautalankaa.

Minua odotti ihana yllätys erään pitkän työpäivän jälkeen. Postiluukusta oli tipahtanut iso kirjekuori, joka sisälsi nämä tavarat. Olin arvannut Mustikan blogin visassa kynttilöiden määrän oikein ja sain palkinnoksi uskomattoman hienosti ommellun neulatyynyn, askarteluhuopaa hevosiani varten ja vielä herkullista suklaata. Lämpimät kiitokset Sinulle, Mustikka! Kaikille näille on käyttöä -itse asiassa suklaakin on jo syöty... :)

Mitään uutta en ole vielä saanut valmiiksi tulevaa nukkekotiani varten. Sen sijaan olen hankkinut nukkikselle rakennustilat. Ostimme mieheni kanssa vastikään pienen maatilan kesänviettopaikaksi. Navettaan teen itselleni nikkarointitilat isommille tekeleilleni. Siellä nukkekodin osien sahauskin onnistuu kerrostalon parveketta paremmin. Päärakennus on ihana vanha rintamamiestalo, jota pääsen sisustamaan maalaisromanttiseen tyyliin. Pidämme mieheni kanssa Karhukiven tilan blogia osoitteessa www.karhukivi.vuodatus.net.

Pitkien työpäivien ja -viikkojen takia en ole ehtinyt tekemään uusia nukkekotiesineitä. Suunnitelmia on kyllä kehittynyt kymmeniä, mutta niiden on odotettava parempia ( ja vapaampia) aikoja. Kun sain viimein parin päivän vapaan, lähdimme mökille rakennuspuuhiin. Tuli vierailtua myös Sonkakosken Nukkepirtillä tällä reissulla. Kesäisin on aina käytävä ihastelemassa toinen toistaan upeampia nukkeja kauniissa asuissaan. Nähtävää on paljon, ja kaikki niin taitavaa käsityötä. Hieno paikka kesäisessä maalaismiljöössä.

En voinut olla mineilemättä mökilläkään, vaikka aikaa ei ollut paljon. Veneretkeltä mukaan lähti ulpukoita, joille tein tikuista jalat ja mustikanlehdistä korvat. Viimeksi olen näitä tehnyt pienenä tyttönä.

Yksi huonokuntoinen käpy löytyi, ja siitä tuli lehmä.

Harjoittelin luontokuvaustakin timotein ja mökkisaunan avulla.

Toivon, että työkiireet hieman hellittäisivät ja aikaa jäisi myös nukkekodeilleni. Kun on kaksi taloakin suunnitteilla...

Voitin Leilukan blogin arvonnassa nämä ihanat astiat! Kiitos Leilukka, nämä ovat todella kauniit ja tarpeelliset nukkekotiani varten. Näihin pitääkin valmistaa jotain herkkua tarjottavaksi! Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olen voittanut arpajaisissa. Olen tästä erittäin onnellinen.

Tässä on kevään aikana tehty apteekkarin lipasto. En aikonut aluksi tehdä edes aukeavia laatikoita, kun ne ovat työläitä tehtäviä. Kuitenkin tein kaikki 15 laatikkoa aukeaviksi. Sivut, pohja ja kansi ovat puusta sirkkelöityä levyä, laatikot on pätkitty Bilteman sytykkeistä ja jalat viilattu pyörörimasta. Vetimet ovat lääkepakkauksen "kuplia" (läpipainopakkaus), jotka on leikattu keskeltä kahtia, pohjamaalattu mustalla vedenkestävällä tussilla ja maalattu pienoismallimaalilla, sävy Antiikkipronssi. Lääkepakkauksesta oikeastaan tuon koko lipaston idean sainkin. Koska nuo vetimet oli niin yksinkertaiset valmistaa, aion käyttää niitä erivärisinä muihinkin kaappeihin tai lipastoihin. Kaikenlaiset pyöreät, sopivankokoiset "lääkekuplat" soveltuvat näihin vetimiin.

Lipasto on käsitelty pähkinänvärisellä Osmo-puuvahalla.

Tätä roombox-taulua olen väkertänyt talven ajan. Aloitin jo ennen joulua, kun kuulin ystäväni tulevasta perheenlisäyksestä. Tein ensin pelkän kehdon, mutta kun askartelukaupasta löytyi tuollainen kehys, niin keksin tehdä kehdon seuraksi muitakin juttuja. Tiesin, että tulokas on poika, joten värimaailma oli yksiselitteinen. Lahja on jo toimitettu saajalleen, niin voin esitellä sen täällä.

Nalle on tehty jostain nukkiskirjasta otetuilla kaavoilla huovasta, hylly ja kehto ovat puuta, kuten kellokin. Puuosat, kehys mukaanlukien, olen käsitellyt Osmo-puuvahojen sävyillä antiikkitammi ja pähkinä. Vauvan asu on ommeltu ja liimattu puuvillakankaista ja napit ovat Sinellistä. Viltti on pala flanellia, tuttipullo taas muoviputkea ja puuta. Tapettina puuvillakangas. Kellotaulu on maalattu akryylimaaleilla. Liinavaatteet on leikattu pehmeistä kankaista ja liimattu pinoiksi.

En ole ennen tehnyt mitään vauvoihin liittyvää, joten piti miettiä, mitä kaikkea vauvatavaraa sitä tarvitaankaan. Tässä on kai joitakin sellaisia aiheeseen liittyviä juttuja. :)

Koukku on Fimo-massaa, joka on maalattu kultaiseksi.

Apteekkarinlipaston olen myöskin saanut valmiiksi, siitä tulee kuvia myöhemmin kesällä.

Seuraavaan talooni olen suunnitellut eläintarvikekauppaa jo monta vuotta. Toistaiseksi olen saanut valmiiksi vasta kanikopin. Malli on lemmikkikirjassa olleesta kuvasta. Nämä kopit ovat käytössä etenkin Englannissa, jossa kaneja voi pitää ulkona ympäri vuoden.  Tuonne eivät pedot pääse kaneja kiusaamaan.

Valmistukseen olen käyttänyt neliörimaa, kahvitikkuja, puulevyä, sytyketikkuja, metalliverkkoa ja oven saranoiksi nauloja. Katto on irrotettava. Värinä on Osmo-puuvahan sävy pähkinä (jota käytän nyt sitten JOKA työssäni, se on niin kiva väri). Kani on esitelty aiemmin, ja toivon ehtiväni huovuttamaan lisääkin pupuja kauppaan.

Ovessa on pieni soikea puusalpa, jolla ovi pysyy kiinni.

Suunnilleen kuukausi sitten ostin Sinooperista Tilda-kankaita. Olin jo aikaisemmin talvella hankkinut Tildan kevät -kirjan, jonka eläinhahmot olivat hauskoja. Pari päivää meni näiden ompeluun, ohjeet ovat tosi helpot, ja välillä oli mukavaa tehdä jotain yksinkertaista. Tilda-kankaita aion käyttää myöskin nukkekotitarkoituksiin myöhemmin.

Tässä pari pupua. Ovat 1:1-kokoa, ei minejä. :)

Ruskea luppakorva.

Ja valkoinen jänis.

Tämä lammas on kivan pehmeä. En ole vielä tehnyt sille sydänkoristetta, saa nähdä tarvitseeko se sitä.

Kaikki kolme eläintä ovat makkarin koristeena Osmo-vahalla käsitellyn mäntyhyllyn päällä.

Nukkekotiinkin olen pari juttua saanut valmiiksi, niissä on mennyt vähäinen vapaa-aikani. Onneksi parin viikon kuluttua alkaa kesäloma.